Re: Auton jarruvalo jalankulkijoita varten

Discussion in 'XML' started by Kettunen, Jun 21, 2008.

  1. Kettunen

    Kettunen Guest

    Mäntyankeroinen (Bursaphelenchus xylophilus)
    Oireet
    Männyt kuolevat nopeasti. Pihkaneritys tyrehtyy. Latvukset tulevat
    punaruskeiksi.

    *Koska tämä mäntyankeroinenKIN tuntuu olevan ydinhallintomme määritelyssä
    100% TABU on aihetta toki syytä pitää jatkuvasti esillä. Samoin kuin
    maailmanlaajuinen tritiumsadevesilammikkoihinsa kuolevien matelijoiden ja
    sammakoiden hätätilajulistukset ja muut vastaavat säteilyn mehiläistapot
    toki! Näin tällaisen ilmon poistetun nettihausta:"Suomessa metsätaloutta
    uhkaa eniten mäntyankeroinen, joka on luokiteltu vaaralliseksi ...
    Mäntyankeroisen leviämisen riski Suomeen on varsin todellinen, ...!"

    *Aika hurjaa tekstiä muuten, vai mitä ja SUPO/IAEA mitä ilmeisemmin kielsi
    noin kaikenkertovan materiaalin julkaisun? .. .. No yhtä kaiki herättää HETI
    epäilyksiä virannomaistemme ja ydinhallinnon mitä hämärimmistä
    syy-yhteyskytköksistä!

    Tuhonaiheuttaja

    Tuskin paljain silmin erottuva nematodi eli sukkulamato (alle 1 mm).

    Mäntyankeroinen on hyvin pieni, aikusena alle 1 mm pitkä, läpikuultava
    sukkulamato. Ennen aikuistumista on neljä toukkamaista kehitysastetta,
    elelevät pääasiassa mäntyjen pihkatiehyeissä. Lisääntyminen
    optimioloissa on hyvin vilkasta ja saastunut puu kuolee nopeasti.
    Mäntyankeroinen voi levitä kuolevaan puuhun

    *Äärimmäisen tärkeä ydinkytkös. Kun jo viime kesänä ilmoitettiin mm. Ranskan
    metsien kuolevan kesäisin enemmän kuin kasvavan säteilyn tuhottua
    metsänpohmjien ionitasapainot on pöytä jo katettu Portugalista, Siperiasta
    vääjäämättä lähestyville mäntyankeroisille. Kiitos ydinvoimateollisuutemme
    kasvien luontainen vastustus on nyt nollissa, pon apetiit!

    lisääntymään tulleiden
    hyönteisten välityksellä. Mäntyankeroisen arvellaan olevan kotoisin
    Pohjois-Amerikasta, jossa mäntylajit ovat kehittyneet melko
    vastustuskykyisiksi. Kotoinen mäntymme on herkkä mäntyankeroiselle.

    *Bulseye! Mihin siis tarvitaan jatkossa ydinsähköämme, jota suunnitellaan jo
    härskisti 60v periodeille?Ei siis mikään ihme, että ydinherroillamme on
    kiirus ydinmmyllyineen, ennen kun kansa tajuaa ydinjymäytyksen suuruudet.
    nou metasää, ja ei tarvetta ydinvoimalle, tämä setti muuten pitää ja toimii!

    Mäntyankeroinen on hyvin vaarallinen tuholainen ja aiheuttaa vahinkoa
    etenkin levittyään alueille, missä mäntylajit eivät ole ehtineet kehittää
    vastustuskykyä, kuten Japanissa ja Kiinassa. Euroopassa laji on tavattu
    Portugalista. Suomessa lajia ei ole havaittu luonnossa, mutta saastuneilta
    alueilta tulleessa puutavarassa ja pakkausmateriaalissa sitä on tavattu.

    *Itse asiassa jo 40 invaasiota (-08). Ja lisää tulee kunnes metsämme menee.
    Ydinalamme tietää tämän jo NYT!

    Kehitys
    Lisääntyminen optimioloissa (25 - 30 °C) on hyvin nopeata ja kehitys munasta
    aikuiseksi kestää vain kolmisen vuorokautta. Ankeroinen vaatii suhteellisen
    korkeata lämpötilaa (yli 20°C) voidakseen kehittyä, mutta kykenee säilymään
    hengissä useita kuukausia -17 °C lämpötilassa.

    *Lokoisaa ruoka-apetta Suomessa silmän kantamattomiin ankeroismadoille. Ja
    vauhti leviämistarpeelle on toki silmitön. Mihin tarvitsemme ydinvoimaa
    pian, tai edes NYT? Ehkä ydinvoiman voisi valjastaa nykyisen 70% meren
    kiehutuksensa lisäksi 100% energian haaskaamisiin ja pelkiksi
    kampamaneettikasvattamoiksi läpi vuoden!) Jaa niin 05.06.-08 YLE kauhisteli,
    että kasvihuonekaasuja tulee eniten kuin kansa viemäröi litroittain kuumaa
    käsienpesuvettä ja kummuttaa sitten Itämerestä metaanit, typpioksiduulit ja
    ties mitkä hiilipäästöt.

    *Toki ydinvoimaloittemme tuhansien ja tuhansien ja tuhansien megawattien
    lauhdekumpuamisista ydintyyliin taas 100% vaiettiin? Miksi ihmeessä ei
    totuus kelpaa. Ydinvoima esim. TVO:n lauhteissa kun todistetusti tuottaa
    kummuttaen metaanisedimenttikerrostumia Itämerestä tauotta jo näillä
    kahdella voimalallaan 5 000MW hiilipolton edestä! Miksei näitä tutkita
    julkisuuteen? Ai niin, kun "-08 alkuun hämäräperäisesti" Ilmatieteenlaitos
    lopetti koko Suomen keskeisimmät merentutkimuslaitoksen arandoinnit
    ydinlauhdevesissä, kun alkoi ydinkytkösluu paistaa!!

    Leviäminen
    Vaikka ankeroiset voivat säilyä hengissä kuolleella puulla vuosikausia,
    tarvitsevat ne siirtäjäeliön eli vektorin kuljettamaan ne uuteen
    lisääntymispaikkaan lähistön terveisiin mäntyihin. Vektoreina toimivat
    sellaiset hyönteiset, jotka iskeytyvät lisääntymään kuoleviin puihin ja
    kaivautuvat puuaineeseen, näin ankeroiset voivat niihin tunkeutua. Lisäksi
    hyönteisten täytyy aikuistuttuaan käydä nakertamassa terveiden mäntyjen
    vuosikasvaimia, oksia, runkoa tai juuria, jotta ankeroiset pääsisivät uuden
    puun solukoihin. Mahdollisia vektoreita Suomessa ovat pääasiassa
    Monochamus-suvun sarvijäärät: suutari ja ranskanräätäli, mutta muidenkin
    hyönteisten arvellaan voivan toimia satunnaisesti vektoreina.

    Tuhokohteet
    Mäntyankeroisen tuhoja on esiintynyt kotoisilta puulajeilta vain männyllä,
    joka on varsin altis tuhoille. Muualla maailmassa ankeroisen on todettu
    tuhonneen erityisesti sylvestris-ryhmän mäntyjä: punamäntyjä (Pinus
    resinosa), japaninmustamäntyjä (P. thunbergii), japaninpunamäntyjä (P.
    densiflora) ja P. luchuensis -mäntyjä. Lisäksi se on todettu lukuisilta
    mänty-, kuusi- ja muilta havupuulajeilta.

    Tuhon eteneminen
    Suotuisten olosuhteiden vallitessa mäntyankeroisten määrä
    kymmentuhatkertaistuu parin viikon aikana.

    *On siinä ydinaavikoituvasa Suomessamme kohta rapinaa salomaillamme!

    Uusien puiden valtaamiseen se
    pystyy kuitenkin vain tietyssä elinkiertonsa vaiheessa (ns. kestotoukka).
    Lisäksi se vaatii levitäkseen siirtäjäeliön, jona toimii useimmiten jokin
    Monochamus-suvun jäärä. Ankeroisten lisääntymistä suosii kuiva ja lämmin
    kesä.

    Vaikutus puuhun
    Mäntyankeroiset tukkivat lisääntyessään puun tiehyet. Ne valtaavat
    saastuttamansa puun kokonaan siirtyessään puun sisällä pihkatiehyeiden
    kautta niin oksiin, runkoon kuin juuristoonkin. Ankeroisten aiheuttaman,
    usein nopean, puiden kuolemisen syytä ei aivan tarkkaan vielä tiedetä.
    Vektorien mukana kulkeutuu usein myös sienitauteja ja pihkanerityksen
    heikentyessä puut altistuvat monille muille tuhoeliöille. Lakastuminen
    saattaakin olla seurausta useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta.

    Elinkierto
    Vektorit

    Ankeroisten tunnistaminen on vaikeata koska kuolevassa ja kuolleessa puussa
    suorastaan kuhisee erilaisia ankeroisia.

    Vahingot metsätaloudessa
    Mäntyankeroisesiintymät vaativat aina välittömiä toimia. Mäntyankeroinen
    pystyy lisääntymään ja tappamaan puita nopeasti. Ankeroinen tappaa Japanissa
    vuosittain miljoonia kuutiometrejä puuta.

    *90% metsästään katosi muutamissa vuosissa Siperian pakkasista ja tuulista
    huolimatta läpi maan.

    Tuhoriskin arviointi
    Sääolot, ainakin Etelä-Suomessa, mahdollistavat mäntyankeroisen
    lisääntymisen ja kotoinen mäntymme on todettu alttiiksi ankeroiselle. Vaara
    mäntyankeroisen leviämiselle Suomeen on melko suuri,

    *Saivartelua, koska leviäminen on SELVIÖ!

    koska kaikkia
    puutavaraeriä ja pakkausmateriaaleja saastuneilta alueilta ei pystytä
    tarkastamaan. Lisäksi on mahdollista, että Aasiasta peräisin olevan
    puutavaran mukana kulkeutuvat ankeroiset pääsisivät vakiintumaan
    lähialueille. Lämmin ilma ja kuivuus altistavat puita.

    *Ankeroinen trodellisuudessa lähestyy Suomea jo kahdelta maayhteydeltä
    ongelmitta. Metsäteollisuus ja ydinala ankeroinen tulee, oletteko valmiina
    pysäyttämään koneenne!?***

    Torjuntamenetelmät
    Tehokasta keinoa ankeroisen torjumiseksi ei ole toistaiseksi pystytty
    kehittämään.

    *Osuma ja upotus! Miksi haaskata ydintekniikkaan, jolle ei ole edes jatkossa
    TARVETTA!!

    Toimivimmaksi on osoittautunut vektorihyönteisten hävittäminen
    ja saastuneiden puiden polttaminen ennenkuin vektorit poistuvat niistä.
    Suomessa tiukat tuontipuurajoitukset ovat paras keino leviämisen
    estämiseksi. Tuontipuu saastuneilta alueilta tulee olla kuumakäsiteltyä 56°C
    30 minuutin ajan siten, että käsittely ulottuu puun keskustaan asti.

    Mäntyankeroinen on Euroopan ja Välimeren Kasvinsuojelujärjestön
    karanteenilistoilla (European and Mediterranean Plant Protection
    Organization, EPPO). Lisäksi EU:lla on säännökset sen leviämisen
    ehkäisemiseksi. Mikäli epäillään mäntyankeroisen levinneen metsään, on syytä
    ottaa yhteyttä Kasvintuotannon tarkastuskeskukseen, missä asia pystytään
    varmistamaan.

    Teksti: Kuvat: Lähteet:
    Pouttu, A.
    Tomminen, J. Tomminen, J.
    Kyushu Research Center
    EPPO
    Pouttu, A. Tomminen, J. ja Nuorteva, M. (1987)
    EU:n lainsäädäntö
    05.08.2003 / APou
     
    Kettunen, Jun 21, 2008
    #1
    1. Advertising

Want to reply to this thread or ask your own question?

It takes just 2 minutes to sign up (and it's free!). Just click the sign up button to choose a username and then you can ask your own questions on the forum.

Share This Page